23. toukokuuta 2012

Kukat ikkunan ulkopuolella

IMG_0709 by Anna Amnell
IMG_0709, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Olen aina ihaillut Etelä- ja Keski-Euroopan talojen ikkunnanlaudoilla talon ulkopuolella olevia kukkia. Nyt näin, millainen systeemi on. Talossa on asennettu valmiiksi paikka ruukuille tai kukkalaatikoille.

12. toukokuuta 2012

Aurora ja villikyyhkysten aika

Matti Amnellin kansikuva kirjaani Aurora ja villikyyhkysten aika. (kummitus palmuhuoneessa!)
Palmuhuoneessa kasvatettiin monenlaisia eksoottisia kukkia.
Kun näin tämän huoneen torontolaisessa museossa, keksin miten syntyy kummitustarina 1900-luvun alun kartanosta. Tämä sama palmuhuone oli mukana myös eräässä Anna-kirjoista tehdyssä TV-filmissä.
Kirjoitin tämän kirjan nimellä Pirkko Pekkarinen. Sitä on kirjastoissa, vaikka se on loppuunmyyty.
teemoja: luonto, kukat, puutarha, laakso, Edwardin aika, Toronto

4. toukokuuta 2012

Kukkien ystävä



Kuva : Guido Gerding, cottage ( suuri koko kuvasta)
Aurorasta oli kiinnostavaa tutkia neiti Wilkinsonin taloa. Se oli kuin
 monilokeroinen korurasia, josta löytyi koko ajan jotain uutta. 
Neiti Wilkinson palvoi kukkia, ja hänellä oli kukkatapetit,
 ruukkuruusuja, kukkamattoja, kukkatyynyjä, sohvat kukallista sintsiä,
 aina maljakoissa tuoreita leikkokukkia, jopa ovenkolkutinkin oli 
kielokimpun muotoinen. 
- Koko talo on yhtä kitschiä, täynnä viktoriaanista romua, 
puuskahti Thomas Auroralle.
 - Taulutkin ovat aivan kauheita.
  - Minusta Valkoinen maja on ihana, sanoi Aurora
 vähän järkyttyneenä siitä, että hän oli ensi kertaa eri mieltä kuin Thomas.
 Aurora ihaili kaikkia neiti Wilkinsonin tavaroita: rautaista buldogia, 
joka piti eteisen ovea auki, kiinalaista sermiä, ihmeellisiä
 kuivakukka- ja simpukka-asetelmia lasikupujen alla. 
Hän nosteli potpourri-purkkien kansia ja haisteli ruusujen ja
 yrttien tuoksuja. Parasta oli, että neiti Wilkinsonilla oli 
jokaisesta esineestä jokin tarina kerrottavana.
 Aurorasta tuntui monesti, että neiti Wilkinson ja 
hänen talonsa olivat kuin  
vanhanaikainen romaani, johon hän oli hypähtänyt sisälle.
  Neiti Wilkinson itse oli hento ja hauras kuin posliininukke. 
Hänen kahisevat leninkinsä olivat mustia tai malvanvärisiä. Hän poltti tuoksuvia 
pastilleja pienissä posliinimökeissä, joita hänellä oli pöydillä ja takanreunustoilla.
 Hän rakasti Jane Austenin ja Brontën sisarusten kirjoja niin kuin Aurorakin 
ja oli lukenut Dickensin kirjat moneen kertaan.
Tämä on ote kirjastani "Aurora ja villikyyhkysten aika" (1995) , 
joka kertoo 1900-luvun alun Torontosta. Kirja on loppuunmyyty, 
mutta sitä on kirjastoissa.


  Lisätietoja Aurora-blogissani (Miten kirjani sai alkunsa?)
Neiti Wilkinsonin (fiktiivisen henkilön fiktiivinen talo) talo on Don-joen
 laakson reunalla. 

Viktorian ajan kukkia

Viktorian ajan kukkia. Kuva: Anna Amnell
Nordiaska Museet Stockholm

3. toukokuuta 2012

Louhisaari

Louhisaari by amnellanna
Louhisaari, a photo by amnellanna on Flickr.
Louhisaaren kahvilassa on maalaistunnelmaa. IMG_1711

Kodikkuus kaupungissa

Tuoli Hietalahden kirpputorin reunalla

Loveseat puutarhanpenkki

loveseat bench by amnellanna
loveseat bench, a photo by amnellanna on Flickr.
kodikasta

Bulevardi, Helsinki

Bulevardi, Helsinki by amnellanna
Bulevardi, Helsinki, a photo by amnellanna on Flickr.
Parvekekukkia Helsingin keskustassa.

Flowers in the ruins

Flowers in the ruins by amnellanna
Flowers in the ruins, a photo by amnellanna on Flickr.
Kukkiva parveke Diocletianuksen palatsilinnoituksen seinänmuuriin rakennetun kodin parvekkella. Split, Croatia.

Wisteria Lontoossa

wisteria Lontoossa by amnellanna
wisteria Lontoossa, a photo by amnellanna on Flickr.
Lontoon matkalla löytyi Holland Parkista näin kaunis wisteria.
suuri koko/large size